Varian Myyrmäen päärakennuksen sisäilmaan liittyvät tutkimukset ovat valmiit / Tiedote 21.9.2023

Tutkimustulosten perusteella laaditun altistumisolosuhdearvion johtopäätös on, että rakennuksessa on tiloja, joissa tavanomaisesta poikkeava olosuhde on todennäköinen tai erittäin todennäköinen. Korjaustoimenpiteitä kohdistetaan ensimmäisenä näihin tiloihin. Henkilökunnalle esiteltiin tutkimuksen tuloksia keskiviikkona 20.9. järjestetyssä tilaisuudessa. Tutkimusraportti julkaistaan kokonaisuudessaan vantaa.fi-sivuilla ensi viikon aikana.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen aluksi käytiin läpi kaikki aikaisemmat tutkimukset ja muu saatavilla oleva lähtöaineisto. Lisäksi tehtiin täydentäviä tutkimuksia muun muassa aistinvaraisia havaintoja, kosteusmittauksia sekä avattiin rakenteita tarkempaa tarkastelua ja materiaalinäytteenottoa varten. Lisäksi selvitettiin ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan merkkiainekokeiden avulla, seurattiin sisäilman olosuhteita ja mitattiin kuitupitoisuuksia. Myös ilmanvaihto tarkastettiin ja kuitulähteet kartoitettiin.

Rakenteiden kunto

Yläpohja- ja vesikattorakenteet ovat ikääntyneet, mutta aktiivisia vesivuotoja ei tutkimuksessa havaittu. Vesivuotoja on kuitenkin ollut vuosien varrella, ja siksi yläpohjarakenteissa on epäpuhtauksia. Yläpohja on epätiivis, ja sieltä tapahtuu sopivissa painesuhteissa ajoittain ilmavirtauksia, joiden mukana huonetiloihin kulkeutuu myös mikrobiperäistä hajua. Hajujen kulkeutumiseen tiloihin vaikuttaa tilojen ja erillispoistojen käyttö sekä tuulen suunta ja voimakkuus.  Hajuja aistittiin ajoittain ja paikallisesti, erityisesti 2. kerroksen käytävillä ja ruokasalissa. Epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan voidaan hallita ylipaineistamalla käyttötiloja ja parantamalla yläpohjarakenteiden ilmatiiviyttä. 

Tutkimuksen perusteella ulkoseinärakenteiden alaosiin kohdistuu ulkopuolelta kosteusrasitusta muun muassa syöksytorvien puutteellisesta vedenohjauksesta sekä räystäskourujen vuotavista saumakohdista. Näihin kosteusrasitettuihin kohtiin tehtiin rakenneavauksia. Ulkoseinärakenteen eristetilasta otetuissa materiaalinäytteissä ei ole todettu mikrobikasvua. Kuitenkin ensimmäisen kerroksen rakenneavauksista aistittiin mikrobiperäistä hajua, mikä voi viitata vaurioitumiseen tai ilmayhteyteen maatäyttöihin rakennuksen alle. Ylemmän kerroksen rakenneavauksista ei aistittu hajua. Rakenteiden ilmatiiveydessä todettiin paikoin puutteita muun muassa ulkoseinä-alapohjaliitoksissa ja ulkoseinä-ikkunaliitoksissa. 

Tutkimuksen perusteella alapohjat ovat pääosin kosteusteknisesti toimivia, ja myös välipohjarakenteet käyttötiloissa ovat kuivia. Alapohjan lattioiden pintamateriaaleihin kohdistuu vain paikallista kosteusrasitusta muutamassa tilassa, joissa kosteus on todennäköisesti peräisin kylmiörakenteista. Lisäksi keittiön edustalla ruokasalin korotetussa puulattiarakenteessa on kosteusvaurio. Alapohjan liittymissä, läpivienneissä ja liikuntasaumoissa todettiin ilmatiiviyspuutteita. 

Yleisesti koulurakennuksen levyrakenteisten väliseinien alaosissa ja jalkalistoissa on kulumaa ja jälkiä pesuvesien käytöstä. Auditorion takana olevan luokan 424–427 levyrakenteisessa väliseinässä on vanhan patterivuodon kastelemia rakenteita, mikä vaatii korjausta. Myös ruokasalin ja keittiön väliseinän alaosa on kastunut.

Ilmanvaihto ja talotekniikka

Ilmanvaihtojärjestelmä on pääosin alkuperäinen vuodelta 1984. Ilmanvaihtokoneet ovat siis jo ikääntyneitä, mutta nyt tehdyn tarkastuksen mukaan edelleen toimintakuntoisia. Niissä havaittiin kuitenkin useita puutteita, jotka vaikuttavat niiden energiankulutukseen ja toiminnallisuuteen. Ilmanvaihtojärjestelmässä on myös tekijöitä, jotka vaikuttavat heikentävästi sisäilman laatuun: kuitulähteet, poikkeamat tilojen ilmamäärissä, ilmanjaossa ja tuloilmapäätelaitteiden sijoittelussa, auditorion rakenneaineiset iv-kanavat sekä likaantuneet ilmanvaihtokoneet. 

Toisen kerroksen käytävällä ajoittain esiintyvä viemärinhajuhaitta aiheutuu ilmanvaihtokonehuoneista. Nykyisessä toteutuksessa tuloilmapuhallin imee konehuoneesta ja lattiakaivoista ilmaa sekä hajuja avonaisten viemäröintien kautta. Hajut siirtyvät edelleen tuloilman mukana sisäilmaan. Lisäksi viemärinhajua aiheutuu luokkaan 476 käsienpesualtaan viemäriputkesta. Nämä korjaustarpeet on jo ohjattu huoltoon, ja osa vioista on jo korjattu.

Sisäilma ja olosuhteet

Tutkimuksen perusteella sisäilman olosuhteet ovat hyvällä tasolla, eivätkä asumisterveysasetuksen toimenpiderajat ylittyneet. Rakennuksessa, jossa ei ole jäähdytystä, on toki kesällä lämmintä, mikä voi vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen. Sisäilman olosuhteita seurattiin touko-kesäkuun vaihteessa kahden viikon ajan kahdeksassa tilassa. Sisäilman lämpötila vaihteli pääosin välillä 19…26 astetta ja suhteellinen kosteus välillä 16…47 %RH. Selvästi lämpimintä oli eteläpäädyn kahviossa (max 30 astetta), jossa on myös laitteista lähtevää lämpökuormaa. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus jäi kaikissa tiloissa alle 1150 ppm, mikä kertoo ilmanvaihdon olevan riittävää tilojen käyttötarkoitukseen ja käyttäjämäärään nähden seurantajakson aikana. 

Mittausjakson aikana useimmat tilat olivat pääosan ajasta lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, noin -5 Pa, mikä on varsin hyvä tilanne. Merkkiainetutkimuksin todettuihin ilmavuotoihin vaikuttaa merkittävästi tilojen painesuhteet ulkoilmaan nähden. Kun sisätilat ovat tasapainossa tai ylipaineisia ulkoilmaan nähden, vuotoilmavirtauksia ei juuri ole. Sen sijaan epäpuhtauksia voi kulkeutua sisätiloihin sitä enemmän mitä alipaineisempia sisätilat ovat ulkoilmaan nähden. 

Rakennuksesta on poistettu kuitulähteitä, mutta tutkimuksessa havaittiin vielä joitakin mineraalivillapintoja, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Laskeumapölyn kuitupitoisuutta on määritetty jo aiemmissa tutkimuksissa ja myös tässä tutkimuksessa, eikä niiden osalta enää toimenpiderajat ole ylittyneet. 

Mitä seuraavaksi

• Tilankäyttäjien toiveesta on päädytty vaihtamaan ilmanpuhdistimet toisentyyppisiin puhdistimiin, jotka ovat hiljaisempia ja siten niitä voi pitää päällä myös opetuksen aikaan. Ilmanpuhdistimia sijoitetaan myös käytäviin. Ilmanpuhdistimet suodattavat ilmasta epäpuhtauksia ja sitovat itseensä hajuja, ja siten ne puhdistavat ilmaa paikallisesti. Uudet ilmanpuhdistimet tulevat tiloihin syyskuun lopulla.
• Päärakennukseen asennetaan jatkuvatoiminen olosuhdeseuranta syksyn aikana. Järjestelmän avulla saadaan tietoa sisäilman lämpötilasta, suhteellisesta kosteudesta, hiilidioksidipitoisuudesta ja paine-erosta sisä- ja ulkoilman välillä. Mittaustietoa voidaan seurata reaaliaikaisesti etänä koko tulevan talvikauden ajan.
• Monia huoltokorjauksia voidaan tehdä häiritsemättä tilojen käyttöä, näitä ovat muun muassa korjaukset ilmanvaihtokonehuoneissa ja vesikatolla sekä paikalliset tiivistykset luokissa ja käytävillä. Nämä on jo ohjattu huoltoon ja korjauksiin ryhdytään viipymättä.
• Suurempien korjausten suunnittelutyö on käynnistetty ja tiloja katselmoidaan ensi viikolla suunnittelijan kanssa. Korjaukset, jotka häiritsevät tilojen käyttöä, sovitaan aina tilankäyttäjien kanssa erikseen. Alustavasti on suunniteltu, että auditorion takana sijaitsevan luokan ja mahdollisesti myös ruokasalin korjaukset tehdään syyslomaviikon aikana. Korjausten laadunvarmistuksesta vastaa ulkopuolinen asiantuntija ja korjaukset dokumentoidaan. Korjauksista tiedotetaan myöhemmin lisää, kun aikataulut varmistuvat.

Mahdolliset haitat ja oireilu

Tutkimusraportti toimitetaan myös työterveyteen ja työterveyslääkärin tehtävänä on arvioida löydösten terveydellistä merkitystä. 

Jos epäilet oireilun johtuvan sisäilmasta,

• keskustele asiasta esihenkilösi kanssa
• ota yhteys työterveyteen hoitopolun varmistamiseksi
• tee henkilökohtainen TUTKA-ilmoitus
• ilmoita tekniset viat (esim. ilmanvaihto ei päällä) Granlund Managerin kautta

Jos opiskelija epäilee oireidensa liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon ja erityisesti sisäilmaterveydenhoitajaan, katriina.baptista@vakehyva.fi. 

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. koulussa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 

Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi